Väitöskirjatutkimukseni
Väitöskirjatutkimus aluillaan, työnimenä “Työelämän pysäkki: Kirjallisuusterapeuttinen ryhmä työhyvinvoinnin tukena”
Kesäkuun alussa 2023 sain iloisia uutisia: minut hyväksyttiin tohtorikoulutukseen Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselle, ja aloitin kirjoittamisen tohtoriopinnot syksyllä 2023. Loppuvuodesta sain lisää hienoja uutisia: sain työsuhteisen väitöskirjatutkijan paikan 2.1.2024 alkaen. Tällä hetkellä päätyöni on siis tutkimustyö, ja tarkoitukseni on valmistua 31.12.2027 mennessä. Tutkimustyön ohella jatkan pienimuotoisesti kirjallisuusterapeuttisten kurssien ja yksilöohjauksen parissa.
Tällä sivulla tiedotan tutkimukseeni liittyvistä ajankohtaisista asioista. Alla löydät tiivistelmän tutkimussuunnitelmastani. Blogissa jaan tunnelmiani tämän taipaleen varrelta. Lue esimerkiksi, millainen oli polkuni tutkijaksi.
Juuri nyt ajankohtaista:
Tutkimusaineistoni kerään ryhmää ohjaamalla 9/2024–4/2025, ja kaikki (erityisesti tietosuojaan liittyvät kysymykset) on nyt valmista työhyvinvointiin liittyvän ryhmän markkinoimiseksi. Koska kesälomat alkavat pian, aloitan jo hiljalleen ryhmän markkinoinnin ja kasaamisen. Ensimmäiset alkuhaastattelut on jo sovittu kesäkuulle. Jos asut Jyväskylän lähellä, teet ihmistyötä, kaipaat työkaluja työstressin hallitsemiseksi ja haluat osallistua tieteelliseen tutkimukseen, lue lisää ryhmästä täältä.
Jos mietit, miten aineisto kerätään ja miten sitä säilytetään, uusimmasta blogikirjoituksestani löytyy ehkä vastaus.
******
Tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta
”Työelämän pysäkki” – kirjallisuusterapeuttinen ryhmä työhyvinvoinnin tukena
Tutkin artikkeliväitöskirjassani traumainformoidun kirjallisuusterapian käyttöä työhyvinvointi-interventiona ryhmänohjauksesta muodostuvan aineiston pohjalta. Mielenterveyden sairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeen toiseksi suurin syy heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen (Eläketurvakeskus 2024), ja Työterveyslaitoksen (2024) Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tuoreimmat tiedot loppuvuodesta 2023 kertovat, että noin 25 % työssäkäyvistä suomalaisista kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Epävarma maailmantilanne lisää yleistä turvattomuuden tunnetta ja heijastuu myös työelämään. Yhteiskuntamme tarvitsee uusia, rohkeita keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Maisterintutkielmassani loin mallin kirjallisuusterapiasta työelämän pysäkkinä, jossa ihminen voi lisätä itsetuntemustaan sekä tunnistaa ja hallita työnsä kuormitustekijöitä. Vertaisarvioidussa artikkelissani traumainformoidun kirjallisuusterapian käytännöistä totesin, että ihmisen mahdollisen traumataustan huomioiva traumainformoitu työote sopii hyvin kirjallisuusterapiaan ja siitä hyötyvät erityisesti ihmistyötä tekevät (Holopainen, Maanmieli & Kortesoja 2021). Jatkan nyt tutkimustani kokoamalla kirjallisuusterapeuttisen ryhmän, jonka avulla selvitän, miten kirjallisuusterapiaa voi hyödyntää työhyvinvoinnin tukena. Toistaiseksi aiheesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Monitieteisestä tutkimuksestani hyötyvät paitsi kirjallisuuden- ja kirjoittamisen tutkimus myös taide ja taideterapiat, sosiaali- ja terveystieteet sekä psykologia ja kasvatustiede.
Ryhmä kokoontuu syyskuusta 2024 huhtikuuhun 2025 joka toinen viikko kaksi tuntia kerrallaan. Yhteensä tapaamisia kertyy 16 vuorotellen lähi- ja etätapaamisina. Tapaamiset sisältävät myös psykoedukaatiota traumainformoidusta työotteesta, mikä hyödyttää erityisesti ihmistyötä tekeviä. Ryhmän osallistujat ovat esimerkiksi sotealan työntekijöitä eri organisaatioista.
Aineistoon sisältyvät: 1. ryhmän osallistujien alkuhaastattelu 2. alku-, väli-, loppu- ja seurantakysely lomakekyselynä 3. tapaamisten aikana kirjoitetut tekstit 4. tapaamisten aikana käydyt ryhmäkeskustelut sekä 5. oma tutkimuspäiväkirjani. Ryhmä on ennaltaehkäisevää toimintaa, ei varsinaista terapiaa, joten alkuhaastattelussa varmistan muun muassa, että osallistuja ei ole läpikäymässä akuuttia kriisiä. Tutkimuksen eri vaiheissa toteutetuilla kyselyillä selvitän työ- ja elämäntilanteessa ryhmän aikana mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Välikyselyn tuloksia hyödynnän myös ryhmänohjauksen kevätkauden suunnittelussa. Tutkin aineistoni avulla ryhmäläisten kokemuksia siitä, auttaako ryhmä heitä tunnistamaan ja hallitsemaan työnsä riskitekijöitä ja mahdollisia työuupumuksen ensioireita. Tutkimusotteeni on narratiivinen, ja osallistujien tuottamien kertomusten analysoinnissa käytän sisällönanalyysia.
Aiheeseen liittyvät artikkelini:
Holopainen, J., Maanmieli, K., & Kortesoja, S. (2021). Kohti traumainformoidun kirjallisuusterapian käytäntöä. Scriptum : Creative Writing Research Journal, 8(2), 1-44. https://doi.org/10.17011/scriptum/2021/2/1